Mä osaan lenkkeillä!

  

Olen aina inhonnut yksin lenkkeilyä. Kaverin kanssa se on ihan kivaa kun voi vaihtaa kuulumisia ja olen muutaman puolimaratoninkin juossut. Mutta jo ajatus siitä, että pitäisi yksin lähteä lenkille on aiheuttanut ahdistusta. En oikein tiedä mistä se johtuu.  Olen kyllä persoonaltani aika
lauma-eläin, en viihdy montaa tuntia yksin kotona ja punttisalille tai loikkimaankin koitan usein saada kaverin. Olen ylipäätään hirmuisen huono saamaan mitään aikaiseksi yksin.

Mutta nyt on jotakin kummallista kevään aikana tapahtunut, tai oikeastaan vappuna jokin päässäni naksahti. Pistin musat korville, lähdin lenkille ja hetken päästä huomasin että nautin siitä! Ensimmäistä kertaa elämässäni nautin lenkistä yksin! Ja ylipäätään sain onnistuneen lenkin tehtyä ilman seuraa. Juoksin tunnin verran reippaalla tahdilla pitkin ulkoilureittejä kertaakaan pysähtymättä. Voi kun oli hyvä fiilis kotiin tultua, huikee vappu! Sen jälkeen ovat lenkit ja lenkille lähtö sujuneet ilman pahaa mieltä ja ahdistusta. Ihanaa!

Vielä kun saisin saman moodin päälle tehdessäni lajitreeniä yksin, tosin siinäkin koen että olen menossa eteenpäin.

Taas istun autossa kirjoittamassa tätä, tälläkertaa urheilukentän parkkipaikalla odottamassa että pahin sadekuuro menee ohi ja pääsen loikkimaan.

-Titta

Kuulumisia

Nyt on peruskuntokautta ollut kuukauden verran, ja voi kun olen nauttinut. Vaikka treenimäärät ovat kasvaneet kisakauteen verrattuna, on treenaaminen tuntunut vähemmän kuormittavalta, varsinkin henkisesti. Kisakaudella treenit vaativat niin paljon keskittymistä ja ovat henkisesti paljon rankempia. Nyt saa vaan rauhassa puurtaa ja tehdä paljon määriä, ei tarvitse varoa että paikat menee jumiin tai olla herkässä kunnossa. Myös kevät on varmasti tehnyt tehtävänsä ja antanut lisäenergiaa.

Kuluneen kuukauden kaikki viikonloput ovat edelleen kuluneet reissussa, parit junnukisat olen kiertänyt meidän seuran nuorempien tyttöjen kanssa ja Kuopiossa oltiin leirillä yhtenä viikonloppuna.

Viimeviikonloppu meni Pajulahdessa maajoukkueleirillä. Olikin vähän erilainen leiri kuin yleensä:

1. Meillä oli myös loikka/kuntopallo- ja punttitreenit.

2. La-su paikalle tuli yli 100 lasta ja nuorta Suurelle karateleirille, meillä oli osa treeneistä yhdessä heidän kanssaan. Aikamoista vilinää!

3. Saimme Hellun kanssa tavallisen about 10 neliömetrin tunkkaisen huoneen sijaan "vierashuoneen" missä yleensä nukkuu vain valmentajia. Ou jeah! Oli sauna, oli jääkappi ja oli parveke. Vaikka ei me kyllä mitään niistä ehditty käyttää.

Tämä kuva on sm-karkeloista Tampereelta. On meillä huikee tiimi, ihania tyttöjä! 

Pohjoismaiden mestaruus-kilpailut Islannissa olivat tällä kertaa kilpailukauden päätöskilpailut. Mun sarja on pohjoismaissakin aika kovalla tasolla, se on tosi kiva juttu. Tuo meidän sarjan voittaja on MM-hopeamitalisti viimevuodelta.

Nyt puntille, minun piti mennä sinne jo tunti sitten, mutta siellä olikin eläkeläisvuoro ja jäin autoon odottelemaan. :)

-Titta