Hurjan hyvä kesä jatkuu

Nyt on kausi vaihtunut peruskuntokaudesta kilpailuihin valmistavaan kauteen. Se tarkoittaa käytännössä vähän  lyhyempiä sarjoja, vähän vähemmän puurtamista ja enemmän ajattelua, vähemmän yksittäisten tekniikoiden hiomista, enemmän tilanteita.

Viimeviikolla varasimme lentoliput Istanbuliin, jossa kisakausi starttaa syyskuussa. Siihen on enää kuusi viikkoa aikaa, hullua miten aika lentää!
Vaikka onhan tämän kesän aikana monta treeniä tullut treenattua ja monenlaista tehtyä. Kehitystäkin on monella tapaa tullut, niin henkistä kuin fyysistäkin. Sitä en tosin tiedä sanoa, että osaanko tuota kehitystä vielä hyödyntää kilpatatameilla. Se jää nähtäväksi syksyllä ja sitä mielenkiinnolla odotan.



 Hitusen jännittää myös tuo koulun aloitus syksyllä parin välivuoden jälkeen. Uskoisin kuitenkin että saan treeni- ja opiskelukuviot hyvin sovitettua, eihän minulla mikään kiire ole valmistua. Olen huomannut olevani sellainen tyyppi, että kaipaan aika paljon ohjelmaa päiviini, Kuluneen vuoden aikana olin välillä tuskissani kun päivän ainoa "pakollinen" tehtävä oli treenata. Minusta tulee helposti kovin laiska ja saamaton tyyppi, kun ei ole selkeitä aikatauluja päiviin. Siksi kai olenkin tästä kesästä nauttinut niin valtavasti, kun tuota kaivattua ohjelmaa on ollut sopivasti. Tuntuu että treeni-intoakin on sen myötä tullut enemmän!

Iskä lupasi minulle kymmenen vuotta sitten, että jos kävelen kymmenen metriä käsilläni saan 20 euroa. Suuret setelin kuvat silmilläni olen tietysti tuota toisinaan harjoitellut, nyt menee viisi metriä. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua onnistun? :)

Tänään on ollut hiljaisempi sadepäivä kahvilassa. Nyt pistän ovet lukkoon, lähden kotiin, syön, otan viiden minuutin päikkärit ja lähden punttitreeneihin. I like it!

Hyvää viikonloppua!

-Titta